Hannele Markkanen

03.06.2008






Tutkinnon suoritusaika ja opiskeluoikeuden jatkaminen Helsingin yliopistossa
Esittelijä: Hannele Markkanen

Yliopistolakiin lisättiin vuonna 2005 säännökset alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellisista suorittamisajoista, opiskeluoikeuden kestosta ja opiskeluoikeuden jatkamisesta (18a-f §, 15.7.2005/556, ns. rajauslaki). Säännökset koskevat 1.8.2005 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneita. Säännöksiä sovelletaan Helsingin yliopistossa seuraavasti:


Tutkinnon suorittamisen tavoiteajat

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteenlaskettu tavoiteaika on viisi lukuvuotta lukuun ottamatta psykologikoulutusta, jossa tavoiteaika on viisi ja puoli lukuvuotta sekä eläinlääkärikoulutusta, jossa tavoiteaika on kuusi lukuvuotta.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen tavoiteaika on kolme lukuvuotta.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen tavoiteaika on kaksi lukuvuotta. Poikkeuksia ovat psykologian maisterin tutkinto, jonka tavoiteaika on kaksi ja puoli lukuvuotta sekä hammaslääketieteen lisensiaatin yksiportainen tutkinto, jonka tavoiteaika on viisi lukuvuotta ja lääketieteen lisensiaatin yksiportainen tutkinto, jonka tavoiteaika on kuusi lukuvuotta.

Tavoiteajat ovat tutkintokohtaisia.

Yliopiston tavoitteena on, että mahdollisimman moni opiskelija suorittaa tutkintonsa tavoiteajassa tai viimeistään lain salliman opiskeluajan kuluessa.


Lain sallima tutkinnon suorittamisaika

Opiskelijalla, joka on otettu opiskelemaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden tavoiteaikaa pidemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoiteaikaa pidemmässä ajassa, ja pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoiteaikaa pidemmässä ajassa.

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa yhteensä enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Poissaolon syytä ei tarvitse ilmoittaa yliopistolle.

Työvoimahallinnon tarpeita palveleva, vähintään vuodeksi kerrallaan tehtävä opintojen keskeyttäminen rinnastetaan poissaolevaksi ilmoittautumiseen.

Jos opiskelija laiminlyö ilmoittautumisen, hänen tutkinnon suorittamisaikansa kuluu tänäkin aikana.

Jos opiskelijan rekisteristatus (läsnä oleva/poissaoleva) vaihtuu kesken lukukauden, lukukauden rekisteristatus määräytyy kyseisen lukukauden viimeisen päivän statuksen mukaan.

Opintojen alkamisajankohta ja opiskeluajan seuraaminen


Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen sinä lukukautena, jonka aikana hän ottaa opiskelupaikan vastaan.

Opiskelija voi seurata jäljellä olevaa tutkintokohtaista opiskeluaikaansa opiskelijarekisteristä. Lisäksi hallintoviraston opiskelijapalvelut ilmoittaa opiskelijalle kirjallisesti opiskeluajan päättymissä.


Opiskeluajan piteneminen lain perusteella

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä.

Opiskelija ilmoittaa poissaolon syyn ja poissaloon kuluneen ajan opiskeluajan päättymisen lähestyessä. Ilmoituksen yhteydessä esitetään tarvittavat todistukset. Ilmoitus tehdään hallintoviraston opiskelijapalvelujen määräämällä tavalla.


Opiskeluoikeuden jatkaminen

Yliopisto voi myöntää lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa. Edellytyksenä on, että opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun.

Lisäaika myönnetään aina määräajaksi, vähintään yhdeksi ja enintään neljäksi lukukaudeksi.

Ensimmäisen kerran lisäaikaa haettaessa valmistumissuunnitelman tulee sisältää:
- yksilöity luettelo tutkinnosta puuttuvista opinnoista,
- aikataulu puuttuvien opintojen ja tutkinnon suorittamiseksi sekä
- kuvaus opiskelijan elämäntilanteesta, mikäli opiskelija haluaa hakemuksessaan vedota yksilöllisiin syihin.

Toisen tai useamman kerran lisäaikaa haettaessa valmistumissuunnitelman tulee sisältää lisäksi selvitys edellisen lisäajan aikana suoritetuista opinnoista sekä perustelut sille, miksi opinnot eivät ole edenneet suunnitelman mukaisesti. Lisäaikaa ei myönnetä, mikäli opiskelijan opinnot ovat edenneet merkittävästi alkuperäisen valmistumissuunnitelman aikataulua hitaammin eikä opiskelija ole esittänyt hitaalle etenemiselle hyväksyttävää syytä.

Lisäaikaa myönnettäessä otetaan huomioon opiskelijan henkilökohtainen elämäntilanne. Huomioon otettaviksi tulevat hallituksen esityksen mukaan mm. seuraavat tekijät:
- opiskelijan sairaus tai vaikea elämäntilanne,
- yhteiskunnallinen osallistuminen opiskeluaikana,
- osallistuminen kansainväliseen opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon,
- systemaattinen huippu-urheiluun valmentautuminen.
Myös perheellisyys ja hoitovastuu sekä ansiotyö ja osallistuminen yliopistoyhteisön toimintaan voidaan ottaa huomioon lisäaikaa harkittaessa.

Päätöksen opiskeluoikeuden jatkamisesta tekee tiedekunnan dekaani. Kielteiseen päätökseen liitetään valitusosoitus hallinto-oikeuteen sekä tieto oikeudenkäyntimaksusta.


Rajauslaki ja tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmä - Etappi

Mikäli opiskelija joutuu hakemaan opinnoilleen lisäaikaa rajauslain perusteella, hän ei enää kuulu Etappi-järjestelmän piiriin.



Päätös:
Esityksen mukainen.




Rehtori Ilkka Niiniluoto





Lakimies Hannele Markkanen




















Liite:
Kuvio: Yliopistolain sallimat opintoajat

Jakelu:
Tiedekunnat, ylioppilaskunta


Luokittelu: 2008:133


Lisätietoja: